Satakunnan oppilaitoksille yhteinen yrityskiihdyttämö

Satakunnassa on tehty yli 10 vuoden ajan esimerkillistä yrittäjyyden edistämistä ja yrittäjyyskasvatusta nuorten parissa:

• SAMK perusti vuonna 1996 opiskelijoilleen Suomen ensimmäisen Yrityskiihdyttämön
• Porin Lyseon yläasteelle perustettiin 2003 Suomen ensimmäinen yrittäjyyskasvatusluokka
• Opettaja Pasi Savolainen kirjoitti vuonna 2004 Suomen ensimmäisen Yrittäjyyskasvatuksen Opettajan Oppaan 7.-9. luokille
• Ylimaakunnallinen YES-keskus (yrittäjyyskasvatuskeskus) perustettiin Satakuntaan, Kokkolaan ja Tampereelle vuonna 2005
• Porin yliopistokeskuksen Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikköön perustettiin Suomessa harvinainen yrittäjyysprofessuuri vuonna 2005
• Suomen ensimmäinen valtakunnallinen YES-keskushanke käynnistyi vuonna 2008 Porin Seudun Kehittämiskeskus POSEK Oy:n johdolla
• Ensimmäiset innokkaat Rauman Lyseon yläasteen yrittäjyyskasvatusluokkalaiset aloittivat opintonsa syksyllä 2009
• Valtakunnallisen YES-hankkeen tuloksena Valtakunnallinen YES ry käynnisti toimintansa elokuussa 2010
• Vuonna 2010 Satakunta oli ensimmäisenä Suomesta mukana Euroopan Unionin rahoittamassa laajassa yrittäjyyskasvatushankkeessa
• Satakunta teki vuonna 2011 ensimmäisenä Suomessa yrittäjyyskasvatuksen maakunnallisen strategian.

Satakunnassa yli 10 vuoden aikana tehty esimerkillinen yrittäjyyskasvatustyö on alkanut tuottaa hedelmää. Yhä useampi nuori on kiinnostunut yrittäjyydestä. Tähän tarpeeseen halutaan vastata. Ammatilliselta toiselta asteelta puuttuu yrityskiihdyttämö eli järjestelmällinen tapa mahdollistaa opiskelijoille tuettu väylä yrittäjäksi jo opiskeluaikana. Yliopistokeskuksella on myös tarvetta tukea opiskelijoiden ulkoista yrittäjyyttä. Olemme Sataedun Veli-Matti Vuoren, Winnovan Juha Vasaman ja Yliopistokeskuksen Ulla Hytin kanssa asettaneet tavoitteeksemme perustaa Satakunnan oppilaitoksille yhteinen yrityskiihdyttämö.

Mallia otetaan SAMKista. Yrityskiihdyttämössä liikeidean kehittäminen, yrittäjänä toimiminen ja yrityksen kehittäminen ovat osa tutkinnon suorittamista. Kiihdyttämö tarjoaa opiskelijoille mm. mentorointia, liiketoiminnan kehittämistä, verkostoja ja potentiaalisia asiakkuuksia. Opiskelijoille suunnataan yrittäjyystapahtumia, kuten 24h BootCampeja, Entreperneurship Stories –iltoja ja IdeaDrill-innovaatiokilpailuja.

Jokaisella satakuntalaisella nuorella on yhteisen yrityskiihdyttämön tukemana mahdollisuus kasvaa sekä oman elämänsä että oman yrityksensä toimitusjohtajaksi.

**********
Tasapainossa pysyminen, muistaminen ja hahmotuskyky ovat itsestään selviä asioita, kunnes ne eivät enää ole itsestään selviä asioita. Huomaa, ettei voi enää suihkussa pestä toista jalkaa yhdellä jalalla seisten; ei enää muista työkavereiden nimiä ja naisystävänkin nimi on kirjoitettava vasempaan ranteeseen; korviakin pitää käydä puolivuosittain huuhtelemassa, turhaan. Taannoin oli ”hauskaa” kävellä Hong Kongissa ja kaatua yhtäkkiä maahan, kun jalat putosivat alta pois. Tai yrittää puoli tuntia nousta sängystä ylös siinä onnistumatta. ”Hauskaa” oli myös Lissabonissa, kun yhtäkkiä konferenssiesityksen aikana huomasi valtaosan englannin kielen sanoista kadonneen - saati että ymmärsi mitä kysymyksiä itselle esitettiin. Yhä useammin myös huomaa kirjoittaneensa ”hauskoja” lauseita, kun kirjamia ja kokonaisia on jäänyt pois. Jos joku väittää tasapainolla, muistamisella ja hahmotuskyvyllä olevan jotain lääketieteellistä tekemistä toistensa kanssa, en mene väittämään vastaan. Mutta jos joku väittää syyksi vanhenemisen, niin ei olla enää kavereita.

School for Today's Children

Aivan loistavaa. Olla mukana Heikki Haaparannan, Minna Noren ja oman tutkijayrittäjäpelioppimisgurumme Harri Ketamon kanssa edistämässä digitaalisten oppimistapojen käyttöä suomalaisessa peruskoulussa. Olemme yhdessä luoneet uudenlaisen digitaalisen oppimisen konseptin, jonka toteuttamiseksi ei tarvitse rakentaa uusia kouluja tai luokkahuoneita, eikä tarvitse hankkia kalliita digitaalisia laitteita.

Perusajatuksena on, että käynnistetään 10-20 School for Today’s Children -koululuokkaa, joiden opettajat toteuttavat uudenlaista oppimista flipped learning -oppimismenetelmällä. Flipped classroom (käänteinen luokkahuone) tarkoittaa, että opettaja jakaa opetusmateriaalinsa etukäteen oppilaiden tutustuttavaksi. Oppitunnit käytetään ongelmakohtien selventämiseen, keskusteluun, tietojen analysointiin ja ongelmanratkaisuun. Ideana on, että kun ollaan yhdessä, niin toimitaan myös yhdessä, eikä siis siten, että yksi puhuu ja muut kuuntelevat, jos kuuntelevat. Perimmäinen tarkoitus on aktivoida oppijaa.

Tavoitteenamme on käynnistää hanke, johon haetaan 10-20 opettajaa, jotka haluavat toteuttaa opetuksensa flipped learning -menetelmällä digitaalisuutta, uusia teknologioita, älypuhelimia yms. hyödyntäen. Opetusta toteutetaan normaaleissa luokkahuoneissa oppilaille (ja myös opettajille ja vanhemmille) tutuissa ja turvallisissa ympäristöissä. Hanke ei aiheuta ylimääräisiä kuluja kouluille.

Kun opettajat on valittu, heidän oppilaidensa vanhemmilta kysytään, sopiiko heille, että heidän lapsensa osallistuvat Tämän päivän koululuokalle. Mikäli tällaisia lapsia on, heidän ei tarvitse osallistua kyseisen opettajan opetukseen, vaan he voivat siirtyä toiselle luokalle. Kyseiseltä toiselta luokalta voi vastaavasti siirtyä Tämän päivän koululuokalle.

Hankkeeseen haetaan rehtoria, joka johtaa School for Today’s Children -koulua. Rehtorin tehtävänä on toimia koulun opettajien mentorina ja sparraajana. Hän vastaa uusien oppimismenetelmien käyttöönotosta, kehittämisestä ja kokonaisseurannasta. Opettajien esimiehenä toimii normaaliin tapaan heidän oman koulunsa rehtori.

Rehtorin, opettajien ja projektihenkilökunnan lisäksi hankkeeseen osallistuu uusia digitaalisia opetus- ja oppimispalveluja tarjoavia yrityksiä. Hanke tulee hyödyntämään OKM:n Pilviväylä-projektin tuloksia ja siihen osallistuvia yrityksiä. Projektin tavoitteena on helpottaa pilvipalveluiden syntymistä, hankintaa ja käyttöönottoa oppimisympäristöissä sekä näin uudistaa ja monipuolistaa oppimisen ja opettamisen tapoja sekä antaa opettajille paremmat ja monipuolisemmat työvälineet opetukseen.

Porin seudulla olisi erinomainen mahdollisuus pilotoida konseptia, koska meillä on tähän asiaan

• innostunut koulutoimi
• innostuneita opettajia
• vihkiytynyt Porin kaupungin tietohallinto
• digitaalisia oppimispalveluja kehittäviä yrityksiä
• tukensa antavat SAMK ja Prizztech
• ja naapurista Raumalta löytyy OKL.

Tällaisen tiimin kasaaminen muualla Suomessa kestäisi tovin aikaa.

Toivottavasti saamme hankkeellemme rahoitusta. Ministeri Krista Kiuru on puhunut paljon uusien digitaalisten oppimistapojen käyttämisestä peruskoulussa.

**********
Stefan W. Hell sai aiemmin tällä viikolla kemian Nobelin palkinnon työstään korkearesoluution fluoresenssimikroskopian kehittämisestä. Perinteinen valomikroskooppi ei pysty erottamaan kahta samanlaista objektia, kun niiden etäisyys on alle 200 nanometriä. Tämä on ollut massiivinen rajoite eläviä soluja tutkineille biologeille ja fyysikoille. Hellin keksimällä STED-mikroskopialla päästään yli kymmenkertaiseen tarkkuuteen. Hellin keksinnöt vuosilta 1994 ja 1995 tehtiin Turun yliopistossa, jossa hän johti korkearesoluutiomikroskopian periaatetta kehittänyttä tutkijaryhmää. Keksintöön johtanut Heureka-ajatus syntyi saunassa. Turun ammattikorkeakoulun vararehtorikollegani Juhani Soinin saunassa :)

SAMKin kanssa Kiinaan

Satakunnan ja Vaasan ammattikorkeakoulut ovat suunnittelemassa TEM:n tuella Kiinaan suuntautuvaa kolmivuotista projektia, jossa pk-yrityksille luodaan mahdollisuuksia päästä Kiinan markkinoille, ja jossa kasvatetaan heidän omaa näkemystään vientimarkkinoista ja erityisesti Kiinan markkinoista. Projektin aikana yrityksille järjestetään räätälöityjä matkoja vähintään kaksi kertaa vuodessa (yritys maksaa omat lentonsa ja majoituksensa). Matkat räätälöidään osallistuvien yritysten tarpeiden mukaan, kohdealueelta etsitään ennen matkaa yritysten tarpeisiin soveltuvat neuvottelukumppanit ja perillä järjestetään asiakasneuvotteluja kiinankielisen henkilön tukemana. Projektissa toimii kiinalaisia asiantuntijoita, jotka ovat koko hankkeen ajan yritysten käytettävissä Suomessa. Kiinalaiset tarjoavat kohdealueilla erityisen hyviä tukia ja etuja. Vapaat toimitilat usean vuoden ajalle, asiakashankinnan tuki, verohelpotukset, investointituet, edulliset asunnot – siinä alustavaa listaa tarjotuista mahdollisuuksista.

Projektilla on erityisesti kaksi kohdekaupunkia Kiinassa, Changzhou (5,5,milj. as.) ja Wuhan (n. 10 milj.as.), jotka ovat noin Suomen kokoisia markkina-alueita, sekä lisäksi Shanghain alue. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta tukee yritysten toimenpiteitä Kiinassa. Yritysten omia, erillisesti rahoitettuja tuotekehityshankkeita on mahdollista toteuttaa hankkeen rinnalla.

Mitä projektimme tarjoaa yritykselle:

1. Koulutusta, sparrausta ja Kiina-tietoutta sekä osallistuvien yritysten välistä synergiaa
2. Valmiit kontaktit kohdealueilla Kiinassa - suomalaisyritys viedään suoraan asiakkaan luokse
3. Vahvan tuen Kiinasta liiketoiminnan aloitukseen (tilat, verohelpotukset, asiakashankinnan tuki ym)
4. Suomessa asuvien kiinalaisten henkilöiden tuen yhteydenpitoon Kiinaan
5. Räätälöityjä match-making matkoja Kiinaan vähintään kaksi kertaa vuodessa – sisältäen suorat neuvottelut etukäteen etsittyjen asiakkaiden kanssa Kiinassa.

Yritykselle tämä maksaa 1.500 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Haemme projektiin 20-25 yritystä, joista yhtätoista Satakunnan alueelta.

Ota yhteyttä ja lähde SAMKin kanssa Kiinaan!

Miksi Satakunnan Kansa mustamaalaa SAMKia?

Satakunnan Kansan yleisenä linjana on jo useiden vuosien ajan näyttänyt olevan SAMKin toiminnan mustamaalaaminen. Syytä tähän on yleisesti ihmetelty maakunnassa. Lehti on varmaankin seurannut levikkilukuja ja todennut, että ”mitä enemmän SAMKin toiminnasta kirjoitetaan negatiivista sitä paremmin lehdellä näyttää menevän”. Kyseessä lienee samankaltainen päätelmä kuin ”viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana näyttää siltä, että kun Koskenkorvan hinta nousee, niin myös pappien palkat nousevat”.

Kriittinen ote kuuluu ehdottomasti journalismiin, mutta sekin edellyttää oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja todenmukaista tietoa. Tasapuolisuudesta ei ole tietoakaan. Lehteä ei näytä kiinnostavan ollenkaan se, että SAMKissa on todistettavasti Suomen parasta opetusta, ei se että kampuksen rakentaminen Asema-aukiolle on valtava mahdollisuus Porille, eikä se että opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kateellisina luemme Ilkasta Seinäjoen ammattikorkeakoulun menestystarinoista.

Viimeisin esimerkki lehden linjasta nähtiin eilen (18.9.2014), kun lehti julkaisi yksittäisen opettajan tunteenpurkauksen, joka sisälsi selkeästi virheellistä ja väärää tietoa. Samassa lehdessä toimitus päätti julkaista yksittäisen opiskelijan erittäin virheellinen näkemyksen opiskelijoiden käytöstä ilmaisina työntekijöinä. Molemmat jutut vahingoittivat ja vahingoittavat SAMKin toimintaa. Jos tämä on lehden tarkoitus, niin siinä se luonnollisesti onnistuu.

Lehti sekoitti täydellisesti opiskelijoiden pakollisen harjoittelun ja opiskelijoiden vapaaehtoisuuteen perustuvan projektityöskentelyn yritysten kanssa. Lehti väitti, että SAMKin opiskelijoita käytetään orjatyövoimana opintopisteitä vastaan. Totuus ei voisi kauempana tästä olla. SAMK on jo useita vuosia tarjonnut opiskelijoilleen mahdollisuuden kehittää osaamistaan Apparaatin ja Soteekin yritysprojekteissa. Näihin vapaaehtoisiin projekteihin osallistumisen on valinnut lähes 2000 opiskelijaa, jotka ovat samalla luoneet itselleen arvokkaita kontakteja ja verkostoja ja näin parantaneet valmistumisen jälkeistä työllistymistään. Aivan toinen asia on se, että palkallisia harjoittelupaikkoja on viime aikoina ollut vaikea saada. Opiskelija on itse vastuussa harjoittelupaikan saannista.

Mitä mieltä sitten ovat ne yli 300 yritystä ja yhteisöä, jotka ovat tehneet yhteistyötä Apparaatin ja Soteekin kanssa? ELY-keskuksen palkkaaman ulkopuolisen arviointiryhmän raportissa toiminta sai ylistävää palautetta ja se arvioitiin parhaimpien uusien toimintaympäristöjen joukkoon. Muutama esimerkki yritysten kommenteista:

• "Tehokas, bisnesmaailmasta lähtöisin. Helppo yhteistyö.”
• "Myönteinen kuva. Oikea henki. Sopivan rento, mutta asiaan pureutuva.”
• "Opiskelijat myyntiprojekteissa lisänneet myyntiä ja asiakastyytyväisyystutkimuksissa ollut hyödyllistä.”

Ja muutama esimerkki viimeisimmistä yritysprojekteista:

• Kokonaisvastuu Ässien ja Lukon fanishoppien toiminnasta
• Biolan Oy:n tuotestrategian kehittämiseen liittyvä projekti
• Kuntouttavan puutarhan suunnittelu Hopeaharjun Palvelukodille
• PuhdasMeri-innovaatiokilpailun järjestäminen.

Opiskelijoiden mielestä Apparaatti ja Soteekki ovat juuri sellaista toimintaa, joita suomalainen korkeakoulukulttuuri tarvitseekin. Suomen Yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan Satakunnan alueen yrittäjät omaavat eniten kokemusta opiskelijayhteistyöstä. Yrittäjistä huomattava enemmistö (81,7 %) piti ammattikorkeakoulua alueen vetovoiman lisääjänä. Opiskelijat, opettajat ja yrittäjät ovat siis tyytyväisiä.

Tästä olisi ollut mukavampi lukea eilisestä Satakunnan Kansasta.

SAMKissa Suomen parasta opetusta!

Otsikon väite saanee joidenkin lukijoiden karvat välittömästi pystyyn. Ensinnäkin Satakunnassa pitää kehumisen sijasta vähätellä. Ja toiseksi, eihän tuo voi pitää paikkaansa. Kyseessä ei kuitenkaan ole kehuminen vaan fakta, joka meidän pitää ilolla ja ylpeydellä hyväksyä. Ammattikorkeakouluista valmistuneita on vuosittain yli 20 000. Jokainen heistä antaa ministeriön ylläpitämään OPALA-järjestelmään henkilökohtaisen näkemyksensä saamansa opetuksen laadusta asteikolla 1-4. Kyseessä on siis opiskelijoiden mielipide.

SAMK on tarkastelujakson 2005-2013 aikana sijoittunut 26 ammattikorkeakoulun joukossa aina vähintään kuudenneksi. Ykköseksi SAMK on yltänyt kolme kertaa. Viime vuonna tuli pronssia. Koko tarkastelujaksoa verrattaessa SAMK saa kaikkien ammattikorkeakoulujen joukossa kultaa. Niukasti hopealle jää Mikkeli ja selvänä kolmosena tulee Oulu. Koulutusalakohtaisissa vertailuissa SAMK on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut aina mitaleilla kulttuurialalla ja tietojenkäsittelyssä sekä kahtena viime vuonna ykkösenä liiketaloudessa. Tekniikan ja sote-alan koulutuksissa on myös tuotu useita mitaleita kotiin.

Opetuksen laadun lisäksi tärkeitä ammattikorkeakoulun toiminnan mittareita ovat työllistyminen ja valmistuneiden osaaminen. Valmistuneiden työllistymisessä SAMK sijoittuu ammattikorkeakoulujen joukossa parhaimpaan kolmannekseen. Kärkisijoja pitävät suuret kaupungit poikkeuksena Lappeenranta. SAMK tekee säännöllisin väliajoin kyselyn työnantajille. SAMKista valmistuneiden osaamiseen on oltu tyytyväisiä: vain alle viisi prosenttia työnantajista on ilmaissut tyytymättömyytensä. Parannettavaa toki kuitenkin edelleen on.

SAMKissa tehdään paljon töitä opiskelijoiden ohjaamisen ja opetuksen edistymisen seurannan parissa. Tämä on tärkeää, koska opiskelijoilla on erilaisia elämäntilanteita ja noin puolet heistä käy opiskeluaikana töissä. Opetuksen laadun ytimessä ovat osaavat opettajat. Opetus elää tiiviissä yhteistyössä työelämän ja työpaikkojen kanssa. SAMKilla on monia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat käytännön projektien tekemisen, mm. aurinkoenergialaboratorio, merenkulun simulaattorit, mobiiliverkkolaboratorio, tutkimusvesiverkosto ja hoitotyön simulaatioympäristö. Yrittäjyystaitoja kehitetään Apparaatissa, Soteekissa ja Yrityskiihdyttämössä. Suomen Yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan Satakunnan alueen yrittäjät omaavat eniten kokemusta opiskelijayhteistyöstä. Yrittäjistä huomattava enemmistö (81,7 %) piti ammattikorkeakoulua alueen vetovoiman lisääjänä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön papereissa SAMKin tehtävänä on toimia alueen kansainvälistäjänä, yrittäjyyden edistäjänä ja innovaatioverkoston veturina, joka tekee tiivistä yhteistyötä yritysten, yhteisöjen, korkeakoulujen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Tehtävä on vaativa. Laadukas opetus ja tyytyväiset valmistuneet ja heidän työnantajansa ovat tässä avainasemassa. Raumalla Merikoulunmäelle ja Satamakadulle ja Porissa Asema-aukiolle valmistuvat uudet kampukset tulevat entisestään parantamaan maakunnan elinvoimaa. Kampusten kahviot, kirjastot, laboratoriot, oppimisympäristöt sekä luennot ja seminaaritilaisuudet tulevat vetämään pörinällään puoleensa meitä kaikkia satakuntalaisia.

SAMK on satakuntalaisten oma korkeakoulu. Ollaan ylpeitä sen laadukkaasta opetuksesta.

Kiitokset asiantuntijaopettajillemme loistavasta työstä!

Kavereita ei jätetä!

Satakunnan ammattikorkeakoulu aloittaa maakuntakorkeakoulutoiminnan yhteistyössä liittoumakumppaninsa Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Maakuntakorkeakoulutoiminnalla tarkoitetaan yleisesti aikuiskoulutusta, täydennyskoulutusta, avointa amk-opetusta, opiskelijoiden harjoittelua ja opinnäytetöitä sekä tki-toimintaa.

SAMK on lopettanut nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen Huittisista. Turun ammattikorkeakoulu on lopettanut toimipisteet Uudestakaupungista ja Loimaalta. Tutkintokoulutuksen lopettaminen on samalla johtanut ammattikorkeakoulujen näillä alueilla tekemän tki-toiminnan ja osin myös aikuiskoulutuksen järjestämisen vähentymiseen. Lopettamisen vaikutusta kyseisille alueille voidaan tarkastella Satakunnan ammattikorkeakoulun vuosittaisen aluevaikutuksen kautta:

• Valmistuneita Satakuntaan työllistyviä on keskimäärin 420 kpl
• Opinnäytetöiden ja harjoittelujen vaikutus Satakuntaan on noin 440 henkilötyövuotta
• Ulkomaalaisia opiskelijoita on alueella keskimäärin 170 kpl
• Täydennyskoulutukseen osallistuu vuosittain yli 1200 satakuntalaista
• Yrityksiä ja yhteisöjä on yhteistyössä useita satoja
• Uusia yrityksiä syntyy Yrityskiihdyttämössä keskimäärin 20 kpl
• SAMK hakee alueelle Satakunnan ulkopuolelta kansallista ja kansainvälistä rahaa noin 2M€.

Vieläkin merkittävämmin aluekehitysvaikutuksen ymmärtää, kun asiaa ajattelee toisinpäin. Miten Satakunnalle kävisi, jos meillä ei enää olisi ammattikorkeakoulua ja edellä mainitut luvut jäisivät toteutumatta?

Pori ja Rauma voivat hyvin, kun maakuntien raja-alueilla olevat seutukaupungit voivat hyvin. Kavereita ei jätetä! SAMK ulottaa maakuntakorkeakoulutoiminnan Huittisten-Loimaan-Sastamalan alueelle, Uudenkaupungin-Laitilan alueelle sekä Kankaanpään seudulle.

Mitä sitten tullaan tekemään? SAMKin uuden strategian Road Show:ssa johtajat jalkautuivat kampuksille ja niiden tiimeihin keskustelemaan konkreettisista toimenpiteistä. Maakuntakorkeakoulutoiminta konkretisoitui seuraaviin toimintatapoihin:

• Toimitaan erittäin tiiviissä yhteistyössä seutukaupunkien elinkeinotoimien kanssa
• Järjestetään aikuiskoulutusta, täydennyskoulutusta ja yritysten tilauskoulutusta yhteistyössä alueiden 2. asteen ammatillisen koulutuksen toteuttajien kanssa
• Viedään seutukaupungin elinkeinotoimiin tietoa osaamisestamme ja tavastamme toimia ja niiden pohjalta käynnistetään heidän kanssaan tilaaja-tuottaja-mallin mukainen yrityksiä ja yritysverkostoja palveleva tki-toiminta
• Käynnistetään alueilla suurempia kehittämishankkeita, jotka kohdistuvat alueen omiin strategisiin valintoihin
• Tarjotaan laajempaa kumppanuussopimusta siitä kiinnostuneille alueen yrityksille ja yhteisöille
• Valitaan alueille vastuuhenkilöt (toiminnan kasvot), jotka tulevat konkreettisesti olemaan seutukaupungeissa läsnä.

Lähtökohdat näille toiminnoille ovat erinomaiset. Molemmin puolin kannustavaa tki-yhteistyötä Satakunnan kaupunkien elinkeinotoimien kanssa tehdään jo nyt. Huittisten aikuiskoulutus on allekirjoittaneen mielestä (ja myös hakijalukuihin nojaten) Suomen parhaiten toteutettua. SAMKin hanketoiminnan laatua ja tuloksia on kiitelty rahoittajien suunnalta. Kumppanuussopimusten mukainen yritysyhteistyö toimii mallikkaasti. Ja meillä on useita hyviä vastuuhenkilökandidaatteja.

Homma lähtee liikkeelle ennen kesää, kun vierailemme seutukaupunkien elinkeinotoimissa ja tapaamme muiden maakuntakorkeakoulutoimijoiden kanssa. Perästä kuuluu.

Sisäpiirin suositus: Hyödynnä SAMKin tutkimusryhmiä

Päätimme perustaa SAMKiin tutkimusryhmiä ja annoimme henkilökunnalle vapaat kädet muodostaa niitä tiettyjen kriteerien pohjalta. Tämä oli erinomainen päätös. Kun tarkastelen lopputulosta, niin ensimmäisenä tulee mieleeni henkilöstömme rautainen osaaminen. Ja nimenomaan käytännön osaaminen. Tämä lienee juuri sitä sovellettua tutkimusta ja tki-toimintaa. Perustutkimuksen jätämme yliopistoille. Lopputuloksena tulee väistämättä olemaan kymmeniä ja satoja onnistuneita projekteja työelämäkumppaniemme kanssa.

Tutkimusryhmän toiminnan tärkein arviointikriteeri on, miten ryhmän saavuttamia tuloksia hyödynnetään alueen yrityksissä ja yhteisöissä. Pekka Ala-Pietilän ajatuksista löytyy tutkimusryhmien toiminnalle kaksi erinomaista toimintaperiaatetta: 

1)      Suosimme nopeita kokeiluja, joiden tulokset saadaan nopeasti työelämän käyttöön (uutuusarvo)
 

2)      Mitä enemmän teemme yhteistyötä muiden kanssa sitä suuremmalla todennäköisyydellä jotain merkittävää tapahtuu (suurten lukujen laki).

Siis ”Nopeiden kokeilujen ja pilotointien SAMKista parhaat jutut tuotantokäyttöön”.

Käynnistimme 15+2 tutkimusryhmää. Tutkimusryhmissä on SAMKin huippuosaamisen lisäksi edustettuna kansainvälisiä tutkijakollegoitamme. Käynnistyneet tutkimusryhmät ovat (suluissa ryhmän vetäjä):

• Automaatio (Mirka Leino)
• Esteettömyys ja saavutettavuus (Kati Karinharju)
• Hyvinvointia edistävä teknologia (Sari Merilampi)
• Hyvinvointia ja terveyttä edistävä liikunta (Tarja Javanainen-Levonen)
• Innovaatiot (Kari Laine)
• Kliininen hoitotyö (Anne-Maria Kanerva)
• Laskennallinen älykkyys ja logistiikka (Cimmo Nurmi)
• Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (Satu Vaininen)
• Matkailuliiketoiminta (Sanna-Mari Renfors)
• Meriosaaminen (Teemu Santanen)
• Osallisuus ja hyvinvointi (Merja Sallinen)
• Rakennettu ympäristö (Jarkko Heinonen)
• Sisäympäristö (Martti Latva)
• Tietoliikenneverkot ja palvelut (Kari Nummelin)
• Uusiutuvan energian teknologiset ratkaisut (Suvi Karirinne).

Näiden tutkimusryhmien lisäksi perustettiin kaksi kokoavaa ryhmää, resurssiviisaus (vetäjä Sirpa Sandelin) ja digitaalisuus (vetäjä Marko Mikkola), jotka hyödyntävät muiden tutkimusryhmien osaamista. Tutkimusryhmien kuvaukset ja osaaminen löytyvät SAMKin nettisivuilta muutaman viikon sisällä.

On hienoa todeta, että tutkimusryhmämme sopivat erinomaisesti alueemme keskeisiin strategisiin valintoihin:

1)     Porin seudun TKI-puitesopimuksessa painopisteitä ovat julkiset palvelut, meri, edelläkävijäympäristöt, ennakointi, elintarvikeketjut, hyvinvointi ja työelämä, liiketoimintaverkostot, digitaalisuus ja resurssiviisaus, joista kahden viimeisen vetovastuu on annettu SAMKille

2)     Rauman kehittämiskärkiä ovat älykkäät teknologiat, vesi, meri, logistiikka ja liiketoimintaosaaminen

3)     Liittoumayhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa painopisteinä ovat energia ja resurssitehokkuus, meriteknologia, tiedonsiirtoverkot, tulevaisuuden työ, saavutettavuus ja hyvinvointiteknologia.

Uskon vahvasti, että tutkimusryhmämme ovat kaupunkiseutujemme elinkeinopalveluille oivia työkaluja tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Tämä rooli meidän tulee ensin ansaita näyttöjen kautta. Palaan tutkimusryhmien osaamiseen ja (soveltavan) tutkimuksen sisältöön seuraavissa kirjoituksissani.

**********Motivointi ja palkitseminen ovat työyhteisöjen kehittämisessä päivittäisiä keskustelunaiheita. Tutkimustuloksista tiedämme, että yksi parhaista (jollei paras) palkitsemistavoista on tarjota työntekijälle häntä motivoiva työ. Daniel H. Pinkin mukaan nykypäivän asiantuntijoita motivoi parhaiten

1)      Autonomia (autonomy)

2)      Työn merkitys (purpose)

3)      Mahdollisuus kehittyä huippuunsa (mastery).

Olemme onnistuneet SAMKissa, jos nämä kolme toteutuvat tutkimusryhmissämme.