Asiantuntijoiden johtamisen tärkein ohje

Blogit ovat hieno keksintö. Kuka tahansa voi esiintyä kirjoituksissaan minkä tahansa alan asiantuntijana. Niin minäkin. Ja tällä kertaa vaikka nyt sitten johtamisen. Ja vieläpä asiantuntijoiden johtamisen.

Taustoitetaan asiaa lainaamalla ja soveltamalla brändiasiantuntija Liisa Sounion kolme vuotta sitten Faktassa esittämiä ajatuksia. Liisan mukaan jokainen johtaja on brändi, halusi tai ei. Johtajan brändi on pärstä ja sielu samassa paketissa. Siinä yhdistyvät yritystä, toimintayksikköä ja johtajaa koskevat tosiasiat, mielikuvat ja tarinat. Johtajan brändi on kuitenkin myös tekoja ja kokemuksia teoista. Hyvää brändiä verrataan usein kiinnostavaan ihmiseen, jonka haluaa tavata aina uudestaan. Tällaisen brändin halunnee moni johtaja.

Mielestäni asiantuntijoiden johtamisen tärkein ohje on: ”Älä yritä johtaa asiantuntijoita”. Eihän tässä mitään uutta ole, koska yleisestikin sanotaan että asiantuntijoita ei voi johtaa. Ohje ei siis kuulu ”Älä johda asiantuntijoita”, vaan nimenomaan että älä yritä tehdä sitä. Johtajan paikkaa ei voi ottaa. Johtava konsultti Senja Larsen on todennut, että vasta kun johtaja on ansainnut työyhteisönsä luottamuksen, kollegat antavat hänelle luvan johtaa.

Olenko kuitenkin sitä mieltä, että asiantuntijoita ei tule johtaa? En, mutta tässä on kyse terminologiasta. Lähestytään asiaa jenkkienglannin johtaa-verbien kautta: direct, rule, command, administer, manage, head, lead, be in charge, supervise, show the way, facilitate. Asiantuntijoita tulee johtaa tämän luettelon loppupäässä olevien verbien kautta, ei alkupäässä olevien. Suomen kielen ilmaisullisuuteen (tai siis ilmaisuttomuuteen) liittyy syy siihen, miksi ohje on kieltomuodossa. Yleensähän negatiivisessa muodossa olevat ohjeet ja säännöt tulisi kääntää positiiviseen muotoon. Englanniksi ohje kuuluukin: “Facilitate your experts”.

Facilitate-verbi kääntyy johtamisen lisäksi helpottamiseksi ja tästä juuri on kyse. Wikipedian mukaan fasilitointi keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. Asiantuntijoiden kanssa tähän pitääkin keskittyä. Asiantuntijat haluavat tehdä asiat niin kuin itse haluavat, he eivät halua seurata ketään. Johtajan tehtävänä on varmistaa, että asiantuntijatiimeillä on heidän tarvitsemansa tiedot, resurssit ja työkalut. Sekä antaa heille haastavaa työtä aina uudestaan ja uudestaan. Jotteivät he kyllästy ja lähde muualle hommiin. Suosittelen myös, että asiantuntijat pääsevät halutessaan heti johtajan puheille. Muuten heidät ajetaan taas muualle hommiin. Ja johtajan tulee vastata heidän puheluihinsa ja sähköposteihinsa välittömästi.

Fasilitoivalla johtajalla on pärstä ja sielu kunnossa. Ja brändi.

**********

Tammikuu on monissa organisaatioissa paitsi pikkujouluista vähitellen selviämisen myös kehityskeskustelujen aikaa. Tässä muutamia pohdittavia aiheita:

• voitko olla ylpeä siitä, että saat työskennellä tässä työyhteisössä ja omassa tiimissäsi?
• mitä sinulle tulee mieleen luottamuksesta, arvostuksesta ja keskinäisestä kunnioituksesta?
• raivataanko työtäsi haittaavia esteitä ja autetaanko sinua onnistumaan?
• oletko tyytyväinen työajan joustavuuteen?
• aistitko oman kätesi jäljen?
• onko sinulla tunne omasta kehittymisestäsi?
• mitä voisit itse tehdä toisin?

Ette sitten mitään parempaa nimeä keksineet?

No, emme ainakaan vielä. Siihen asti mennään Liiketoimintainstituutti tai oikeastaan Bisnes-instituutti nimellä. Kyseessä on kolmen aluekehittäjän yhteinen tahtotila institutionalisoida yrityksille tehtävää liiketoiminnan kehittämistyötä. Prizztech, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja SAMK haluavat yhdistää voimansa alueen yritysten hyväksi. Tähän kehittämistyöhön saamme arvokasta tukea paikalliselta ELY-keskukselta.

Kokoonnuimme viime viikolla Minna Noreen (P), Heikki Haaparannan (T) ja Mari Suvannon (S) kanssa konkretisoimaan Instituutin toimintaa. Kysymyksen asetteluna oli: Mitä uutta voimme tarjota yrityksille nykyisiin palveluihimme verrattuna? Kiteytetty vastauksemme on: ”Yhteinen Instituuttimme tarjoaa vuosittain noin kymmenelle strategisen kasvun vaiheen yritykselle yhteisön, jossa ne voivat kehittyä kriittisimpien tavoitteidensa osalta”.

Miten tämä sitten tapahtuu ja onnistuu? Haluamme kutsua yritykset huolellisen valmistelun jälkeen kehittymiskokonaisuuksiin, joissa on sekä yhteistä ajattelua että yrityksen itse omistamia kehittämiskokonaisuuksia. Yhteisössä

1. opitaan toisiltaan (yritysten tuki)
2. uusimpien ajatusten siivittämänä (P+T+S tuki)
3. innostuneesti ja tavoitteellisesti (kaikki yhdessä).

Miksi yritys sitten olisi kiinnostunut Instituutin toiminnasta? Mitä yritys haluaa? Lisää kauppaa! Lisää kauppaa! Instituutin tehtävänä on tukea yritystä strategisessa muutoksessa, jotta se saisi lisää kauppaa. Avainsanoja ovat uudet asiakkuudet/markkinat, uudet tuotteet/palvelut, prosessien uudistaminen, vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä Bisnes Intelligence.

Strategiseen muutokseen tarvitaan uudistuva työyhteisö. Toisena Instituutin tehtävänä on tukea yrityksiä henkilöstöhallinnan ja johtamisen kysymyksissä, esimerkkeinä työyhteisön kehittäminen, työhyvinvointi, henkilöstön osaaminen ja esimiestyö.  Muutoksen tukemisessa tarvitaan nopeita kokeiluja. Kolmantena tehtävänään Instituutti valmistelee ne toteutettavaksi kehittäjäorganisaatioiden nykyisissä tai tulevissa projekteissa tai tki-hankkeissa.

No joo, joku ajattelee. Onhan näitä kuultu jo monta kertaa aikaisemmin. Mutta. Nyt keskitymme niihin yrityksiin, joilla on aito intohimo tekemiseen ja palava tarve muuttua. Siis aito intohimo. Siis palava tarve muuttua. Ja pitää löytyä myös kykyä yhteistyöhön ja yrityksen ulkopuolella tapahtuvaan kehittämiseen. Yritysten johtajien pitää nähdä uudistumisen haasteet ja heidän pitää haluta kehittää omaa näkemystään nopeasti. Sellaisia johtajia, jotka haluavat saada organisaationsa innostumaan ja onnistumaan tuloksekkaasti.

Uskomme Minnan, Marin ja Heikin kanssa vahvasti siihen, että löydämme vuosittain kymmenen tällaista yritystä ja yritysjohtajaa. Mielestämme Instituutti on näille yrityksille kilpailuetu.

**********
Linkedinissä oli taannoin hyvä artikkeli sähköpostin käytöstä (kts. myös aiempi kirjoitukseni Loistavia avauksia ja surkeita sähköposteja). Nostan sieltä soveltaen kolme erittäin hyvää pointtia esiin

• Jos haluat saada vähemmän sähköpostia, lähetä itse vähemmän.
• Käytä Mark as Unread –toimintoa erottamaan tärkeät keskeneräiset sähköpostit vähemmän tärkeistä.
• Yritä laittaa To-kenttään se henkilö, jolta odotat vastausta ja kaikki muut CC-kenttään (jos on aivan pakko heitäkin pommittaa).

ICT tulee muuttamaan Satakuntaa enemmän kuin sähkö aikanaan

Oxfordin yliopiston tutkijoiden raportin mukaan 47 prosenttia Yhdysvaltain työpaikoista on vaarassa 20 vuoden sisällä, kun tietokoneet ja keinoäly ja muut uudet teknologiat vievät ne (http://www.talouselama.fi/uutiset/lahes+puolet+tyopaikoista+katoamassa++yle+se+tapahtuu+kahdessa+aallossa/a2208893). Sama kehitys on nähtävissä Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa. Digitaalisen vallankumouksen vaikutuksia yhteiskuntiin verrataan höyryn ja sähkön mukanaan tuomiin muutoksiin. Muutoksen nopeutta voidaan kritisoida, mutta totuus on se, että digitalisaatio ja automatisointi tulevat kovaa ja ICT-osaamisen merkitys yritysten kilpailuvalttina tulee entisestään korostumaan.

On myös arvioitu, että puolet Euroopan talouden tuottavuuden kasvusta selittyy tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksella. ICT 2015 –työryhmän raportti (http://ict2015.fi/ict2015-raportti/) kiteyttää digitaalisuuden merkityksen: Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. Työryhmän mukaan Suomi voi nostaa osaamistaan kaikilla aloilla tuomalla digitaalisuuden perinteisiin toimintoihin.

Miten me suhtaudumme tähän kehitykseen Satakunnassa? Mitä olemme asian hyväksi tehneet? Prizztechin JPT-klusterin henkilöstö (http://www.prizz.fi/jpt#.UneDmhs8KUm) on jo vuosia tehnyt erinomaista tulevaisuuden teknologioiden ennakointityötä (mm. teollisuuden liiketoimintaprosesseja tukevat tietotekniikkaratkaisut, anturiteknologia, mobiiliteknologia ja puettava teknologia). SAMKissa olemme tehneet töitä mm. älykkäiden ohjausjärjestelmien, automaation, anturiteknologian ja 3D-tulostuksen parissa. SAMKin ja Prizztechin erityisenä vahvuutena on uusien mahdollistavien teknologioiden ennakointi, pilotointi ja niihin liittyvän osaamisen siirtäminen yritysten tuotantokäyttöön. Yritykset saavat pilotoinnin ja demonstraatioiden avulla ymmärrystä siitä, mitä voisivat teknologian avulla tehdä omassa ympäristössään. Tätä työtä yritykset tarvitsevat jatkossa vieläkin enemmän. Ehdotankin, että Satakunnassa käynnistetään laaja nelivuotinen Älykkään teknologian ja älykkäiden palvelujen ICT-ohjelma.

SAMK olisi mielestäni loogisin paikka toteuttaa tätä maakunnallista ohjelmaa. Ohjelma ja ICT:n kehittäminen tulisi ehdottomasti liittää keskitetysti osaksi sekä Kasvusopimusta, Seutukaupunkiohjelmaa että INKAa. Satakuntalaisten kehittäjäorganisaatioiden tulee yhdessä varmistaa, että satakuntalainen toimintaympäristö pysyy ICT-ratkaisujen hyödyntämisen osalta ajan tasalla. Uutta arvoa teollisuudelle tulee palvelukehityksestä ja älykkäiden ICT-ratkaisujen käyttöönotosta erityisesti automaatioon, logistiikkaan, tuotannonohjaukseen ja resurssiviisauteen liittyen.

Oxfordin ja ICT 2015 –työryhmän raporttien mukaisten tutkimustulosten ja yritysten tarpeiden ohella ohjelman käynnistämistä ja sen onnistumista tukee Satakunnassa jo aiemmin kehitetyt kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät ICT-pohjaiset menetelmät ja konseptit. Esimerkkejä tällaisista menetelmistä ja konsepteista, joilla on saatu hyviä tuloksia, ovat Teollisuuden tietotekniikka, Modern Factory, Living lab, laskennallinen älykkyys, älykkäät ohjausjärjestelmät ja liiketoiminnan mobiilit ratkaisut. Satakunnalle ominainen poikkeuksellisen vahva teollinen kulttuuri ja teolliset keskittymät tarjoaisivat toimivan alustan ICT-osaamisen hyödyntämiselle, vientiteollisuuden uusiutumiselle, uusille palveluinnovaatioille ja liiketoimintamalleille.

Toivottavasti osasin selittää ja perustella ICT:n kehittämisen tärkeyttä riittävän selkeästi (Albert Einstein: “If you can't explain it simply, you don't understand it well enough”).

***** Matematiikan ihmeellisyyksiä, osa V: Matemaatikot ovat naurettavia *****

Edellisessä kirjoituksessani lupasin kertoa kaksi uutta tositarinaa matemaatikkojen elämästä:

A mathematician and his lady friend were driving along a country road and she said to him, "Look dear, those sheep have been shorn." The mathematician calmly replies, " At least on this side."

A group of engineers and a group of mathematicians were taking a train to attend a joint computational intelligence conference. Each of the engineers had a ticket, but only one of the mathematicians did. The engineers were snickering about this when one of the mathematicians returned to the car and shouted, "Conductor's coming!" All of the mathematicians hurried back and crammed into a restroom, and when the conductor came by, he knocked on the door and said, "Ticket please."  The mathematician with the ticket passed it under the door, and the conductor punched it and returned it.  After the conductor left, all the mathematicians came piling out, and the engineers sat there in amazement. On the return trip the engineers decided to do the same thing, so they only purchased one ticket amongst them. This time, none of the mathematicians had a ticket. The engineers were snickering again, when a mathematician ran in the car and said "Conductor's coming." All of the engineers piled into one restroom and all but one of the mathematicians into another. The last mathematician knocked on the restroom of engineers and said, "Ticket, please." He then took the ticket and joined the rest of the mathematicians.

Changzhou – huikea mahdollisuus

Palaan edellisen kirjoitukseni Changzhou-yhteistyöhön. Minulle on ollut suuri ilo ja kunnia saada olla Markku Paukkusen (Prizztech) tukena suunnittelemassa laajaa suomalaisten ja kiinalaisten yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöhanketta. Markku on tehnyt loistavaa työtä yhdessä kollegansa Xiaoyan Wangin kanssa. Mistä sitten on kysymys?

Haluamme auttaa suomalaisia ympäristöteknologiasta kiinnostuneita yrityksiä etabloitumaan ensin Changzhoun alueelle ja sieltä muualle Kiinaan. Tavoittelemme merkittäviä tuloksia: “In the end of 2016 twelve Finnish companies have located or cooperated with Chinese companies in China-Finland Science and Technology Center and five Finnish universities have started their own R&D cooperation with Chinese universities and companies.”

Haluamme siis perustaa Changzhouhun suomalais-kiinalaisen yrityskeskittymän ja tutkimuskeskuksen, jonka fokuksena on energia, ympäristö ja cleantech. Erityisesti keskitytään uusiutuvaan energiaan (aurinkoenergia), veden ja jäteveden käsittelyyn, kierrätykseen ja ympäristönsuojeluun. Suunnitelmallemme on Wujinin alueen ja myös Changzhoun kaupungin vankka tuki. He ovat valmiita meille tällaisen keskuksen osoittamaan. Keskuksen osaksi haluamme perustaa Finnish Technology Showroomin, jossa esitellään suomalaisten yritysten uusinta teknologia.

Suunnitelmaamme tukee Changzhoun alueelle perustettu Kiinan valtion johtama Green Building Demonstration Area, joka ryhtyy toteuttamaan alueelle kestävän kehityksen mukaista asuinaluetta. Tämä rakentuva alue muiden eco-kaupunginosien kanssa on loistava kohde suomalaisille energia- ja ympäristöalan yrityksille.

Toivotaan, että suunnitelmamme toteutuu. Se tarjoaisi SAMKille huikean mahdollisuuden toteuttaa pitkän tähtäimen Kiina-strategiaa. SAMKin strategiset vahvuudet, tutkimusosaaminen ja verkostot sopivat erinomaisesti suunniteltuun kokonaiskuvioon. Meillä on Porissa Tiedepuistossa kansainvälisesti ainutlaatuinen aurinkoenergialaboratorio kokeellista tutkimusta varten sekä Raumalla Vesi-Instituutissa ainutlaatuinen laboratorio puhtaan veden kanssa olevien materiaalien tutkimiseen. Laboratoriomme mahdollistavat monenlaiset analyysit ja pilot-tutkimukset mm. vedenkäsittelyssä ja jätteiden karakterisoinnissa. Aurinkoenergialaboratorio on ainoa lajissaan maailmassa.

On myös syytä mainita, että Changzhou University on indikoinut kaikissa neuvotteluissa haluavansa entisestään syventää jo yli viisi vuotta jatkunutta yhteistyötämme. Seuraavina askeleina ovat nimenomaan energia- ja ympäristöalan tutkimusyhteistyö sekä kaksoistutkintojen järjestäminen. Todettakoon myös, että Satakunnan maakunnalla ja Changzhoun kaupungilla on Sister City -agreement.

Olimme eilen Markun kanssa Helsingissä tapaamassa Team Finlandin edustajia. Team Finland -toimintamalli pohjautuu hallitusohjelmaan, jossa asetettiin tavoitteeksi Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toiminnan tehostaminen sekä ulkomailla toimivien julkisrahoitteisten organisaatioiden välisen yhteistyön parantaminen. Palaute pitkälle vietyyn suunnitelmaamme oli hyvinkin kannustava. Markku vie ensi viikolla Kiinaan UBI China -hankkeessa mukana olevia yrityksiä. Samalla reissulla hän keskustelee Changzhoun aluehallintoviranomaisten kanssa rahoituksesta ja vie heille Helsingin terveiset. Tavoitteemme on, että heti ensi keväästä alkaen voisimme syöttää Kiinaan etabloituvia yrityksiä Finprolle, FinNodelle ja Tekesille. Näiden organisaatioiden tarjoamat markkinatutkimukset, laajempi maatuntemus ja tutkimusrahoitus ovat merkittävä osa kokonaiskuviota.

Pidetään peukkuja Markulle!

***** Matematiikan ihmeellisyyksiä, osa IV: Matemaatikot ovat naurettavia *****

Sen verran palautetta tuli viime kirjoituksen huumoriosiosta, että valitettavasti täytyy jatkaa samalla linjalla eli kaksi tositarinaa matemaatikkojen elämästä: (toiset kaksi seuraavassa kirjoituksessa)

Two Physicists were riding in a hot air balloon and were blown off course sailing over a mountain trail, and were completely lost. They spotted a jogger running on the trail and they shouted "Can you tell us where we are?"  After a few minutes, the jogger yelled back "You're up in a balloon." One physicists said to the other, "Just our luck to run into a mathematician". "How do you know he was a mathematician?" asked the other. "Well, in the first place he took a long time to answer; second, his answer was 100% correct and third, it was totally useless."

A Priest, Rabbi and a Mathematician were waiting patiently on stage to be decapitated. The priest put his head in the slot and the executioner pulled the lever; the guillotine blade came speeding down the track and stopped just a few inches above the priest neck. The priest proclaimed that God had intervened and saved him from execution; the executioner had to agree and let him go. The mathematician had a disbelieving, puzzled, look on his face. Next the Rabbi put his head in the slot, the executioner pulled the lever and the blade came speeding down the track and stopped a few inches above the Rabbi's neck. The executioner agreed that God had intervened again and saved the Rabbi also. The Mathematician, more troubled than ever, put his head in the slot and turned to look upward and he noticed something that made him smile. Before the executioner could pull the lever, the mathematician said "Hold on there a minute, I see what the problem is! The track has a small pebble blocking the path of the blade". He removed the pebble and announced, "There, it should work just fine now!"

Ellipsien raapustelua

Raapustin (kuutosen kuvaamataidon numerolla ei voi piirtää) lomien jälkeen paperin täyteen kuvioita ja sanoja, jotka ilmensivät lähivuosien tärkeitä strategisia tki-kokonaisuuksia. Ympyröin tai oikeammin ellipsoin näistä kuusi tärkeintä, jotka seuraavassa aakkosjärjestyksessä:

1. Changzhou

Satakunnassa on käynnistetty kahdella rintamalla hyvää yhteistyötä Changzoun kaupunkiseudun kanssa. Osaamiskeskusohjelman UBI China -projekti auttaa suomalaisia ympäristöteknologiasta kiinnostuneita yrityksiä Changzhoun alueen liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamisessa. SAMK on laajentanut Changzhoun yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä opiskelija- ja tutkijavaihdosta yhteisten tutkimuskokonaisuuksien kartoittamiseen. Näiden rintamien yhteistyö suomalaisen energia-, resurssitehokkuus-, vesi-, ympäristönsuojelu- ja cleantech-osaamisen viennille on huikea mahdollisuus sekä yrityksille että korkeakouluille.

2. ICT-ohjelma

Satakunnassa on kehitetty kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä ICT-pohjaisia menetelmiä ja konsepteja. SAMKin ja Prizztechin erityisenä vahvuutena on uusien mahdollistavien teknologioiden ennakointi, pilotointi ja niihin liittyvän osaamisen siirtäminen yritysten tuotantokäyttöön. Tärkeimmät näistä menetelmistä ja konsepteista ovat Teollisuuden tietotekniikka, Modern Factory, Living lab, laskennallinen älykkyys, älykkäät ohjausjärjestelmät ja liiketoiminnan mobiilit ratkaisut. Uutta arvoa teollisuudelle tulee palvelukehityksestä ja älykkäiden ICT-ratkaisujen käyttöönotosta erityisesti automaatioon, logistiikkaan, tuotannonohjaukseen ja resurssitehokkuuteen liittyen. SAMKin tulee tukea tätä kehitystä käynnistämällä Älykkään teknologian ja älykkäiden palvelujen ICT-ohjelma.

3. Rauma

Rauma on tärkein yksittäinen maantieteellinen alue, missä SAMKin tulee vahvistaa tki-toimintaansa. Toimintaa ja resursseja tulee keskittää yhdessä kaupungin kanssa valituille alueille. Keskusteluissa esiin ovat nousseet erityisesti logistiikkaosaaminen, offshoreteollisuuden liiketoimintaosaaminen, vesiosaaminen sekä merenkulun täydennyskoulutusosaaminen.

4. Turun ammattikorkeakoulu

SAMKilla on Turun ammattikorkeakoulun kollegojen kanssa tahtotila muodostaa muutaman tutkimuskokonaisuuden ympärille nykyistä vahvempia ja laajempia yhteisiä tutkimusryhmiä ja kehittää toimintaa yksittäisten rahoituslähteiden ja yksittäisten tutkimusintressien sijasta ohjelmaperusteiseksi. Tutkimuskokonaisuuksina on nostettu esiin erityisesti energia, hyvinvointiteknologia, saavutettava ympäristö ja tulevaisuuden työ. Kiinnostavia mahdollisuuksia löytyy myös elintarvikkeiden tuotekehityksestä, molempien campus-hankkeista sekä työelämälähtöisistä menetelmistä soveltavassa taiteessa.

5. Tutkimus- ja osaamiskeskittymät

SAMKilla on neljä tutkimus- ja osaamiskeskittymää (Energia++, Saavutettavuus ja esteettömyys, Hyvinvointiteknologia ja Laskennallinen älykkyys), jotka toimivat satakuntalaisen osaamispääoman ja innovaatioympäristön kehittämistyökaluina. Toiminnan keskiössä ovat tutkimustulosten käyttöönotto yrityksissä, kansainvälistyminen ja nuorten tutkijoiden kasvattaminen kokeneempien rinnalle. Haluamme pidemmällä tähtäimellä perustaa uusia keskittymiä. Keskustelua on jo käyty useammasta Rauman ja Porin seudun strategisia valintoja tukevasta alueesta, esimerkkeinä jätehuollon hallinta, vedenkäsittelyteknologia, offshoreteollisuus, älykkäät teknologiaratkaisut ja matkailun kehittäminen.

6. Ulkomaiset tutkijat

Opetus- ja kulttuuriministeriö on väläytellyt omissa puheissaan tavoitteeksi, että jopa 10% korkeakoulujen tutkimushenkilöstöstä olisi ulkomaalaisia. Tämä on kannatettava suuntaus. SAMKin tutkimusryhmiin tulee jatkossa kuulua ulkomaalaisia tutkijoita.


***** Matematiikan ihmeellisyyksiä, osa III: Matematiikka on naurettavaa *****

Optimointimatemaatikon (miespuolisen) on syytä joskus antaa asioiden mennä ihan ilman optimointiakin. Esimerkkinä eräs matemaatikko oli tovin aikaa seurannut, kun hänen naisystävänsä molemmille aamupalaa tehdessään surffasi keittiössä edestakaisin. Hänen oli tietenkin pakko optimoida homma ja kertoa lopputulos naisystävälleen. Ja mikä tulos olikaan. Aiemmin naisystävällä meni aamupalan tekemiseen puoli tuntia. Nykyään mies selviää siitä vartissa.

Koulut kun ovat taas alkaneet, niin otetaan tähän loppuun kaksi koevastausta:

Kysymys: Mikä x on yhtälössä 2x + 3 = x - 5?
Vastaus: Kirjain

Kysymys: Energia-alan yrityksen työntekijä oli keksinyt laitteen, jolla pystyi keräämään valtamerestä lämpöä aina 10C asteeseen asti ja vapauttamaan lämmön ilmakehään 20C asteisena. Työntekijän mielestä hänen ideansa oli mullistava. Hänen esimiehensä kuitenkin erotti hänet. Miksi?
Vastaus: Koska hänellä oli suhde esimiehen vaimon kanssa.

Mikä ihmeen laskennallinen älykkyys?

Kerroin kolme kirjoitusta sitten oman ajankäyttöni hallinnan 3. ja 4. prinsiipin ja lupasin palata kahteen ekaan. Ajankäytön hallinta on itse asiassa harhaanjohtava nimitys: haasteena ei ole hallita ajankäyttöä, vaan haasteena on johtaa itseään. Kaksi ekaa prinsiippiä liittyvätkin juuri tähän:

1. Opettele sanomaan ”Ei”. Kohteliaasti, mutta päättäväisesti. Tee valintoja sinulle ja työnantajallesi tärkeitä ja sinua erityisesti motivoivia asioita suosien.
2. Puutu viipymättä tiukan deadlinen asioihin, pakottaviin ongelmiin ja kriiseihin. Tee kaikki tiedossasi olevat ensi viikon työt valmiiksi. Tämä vapauttaa sinulle aikaa ensi viikolla tuleviin kiireellisiin töihin, joista et valitettavasti vielä ole tietoinen.

Minulta kysytään usein, että mikä ihmeen laskennallinen älykkyys. Yritän valaista asiaa lyhyesti, vaikka se voikin tuntua (okei, siis tuntuu) kissan hännän nostamiselta. Itse asiassa laskennallisessa älykkyydessä hyödynnetään kissojen sijaan mm. mehiläisten, muurahaisten, lintujen ja kalojen joukkoälyä. Matemaatikot puhuvat evoluutioalgoritmeista, mehiläiskolonna-algoritmeista, muurahaisalgoritmeista, parvietsinnästä, itseorganisoituvista heuristiikoista ja monimutkaisista sopeutuvista järjestelmistä. Mutta miksi tällaisia tarvitaan?

SAMKin laskennallisen älykkyyden tutkimusryhmä tutkii ongelmia, joita ei voida ratkaista riittävän hyvin ihmisaivoilla ja perinteisiä laskennallisia menetelmiä käyttäen. Tällaisia ongelmia ovat mm. työvuorojen optimointi, teollisuuden tuotantolinjojen optimointi, robottien optimointi, ammattilaisliigojen sarjaohjelmien optimointi, erilaiset reitti- ja logistiikkaoptimoinnit sekä pelihahmojen älykäs oppiminen ja niiden opettaminen. Myös koulujen lukujärjestysten optimointi kuuluu samaan joukkoon. Nämä ongelmat ovat matemaattisesti niin monimutkaisia, että niitä ei voi ratkaista optimaalisesti perinteisillä menetelmillä, vaikka kaikki maailman tietokoneet olisivat käytössä.

Otetaan lukijaa epätoivoisesti kosiskellen esimerkkinä SM-liigan sarjaohjelman tekeminen. Vaikka jokaisella maailmankaikkeudessa olevalla atomilla olisi käytössä kaikki maailman tietokoneet, ne eivät olisi löytäneet optimaalista sarjaohjelmaa, vaikka olisivat aloittaneet jo silloin kun koko maailmankaikkeus syntyi. Mekään emme siis voi löytää optimaalisia ratkaisuja. Sen sijaan löydämme käytettävissä olevan ajan puitteissa parhaan mahdollisen löydettävissä olevan ratkaisun. Käytettävissä oleva aika vaihtelee. Pelihahmon reagoimiseen ei ole aikaa kuin muutama millisekunti. Työvuorot voidaan muodostaa parissa tunnissa. SM-liigan sarjaohjelmaa tai vaikkapa seuraavan vuoden lukujärjestystä voi laskea useita viikkoja.

Satakunnalle on ominaista poikkeuksellisen vahva teollinen kulttuuri ja teolliset keskittymät. Laskennallisen älykkyyden menetelmien hyödyntäminen teollisuudessa (teollisuusautomaatiossa) tulisikin aloittaa nimenomaan Satakunnassa. Miksi? Koska SAMKissa löytyy laskennallisen älykkyyden osaamisen lisäksi automaatio-osaamista ja anturi- ja tunnisteteknologian osaamista. Kun tähän yhdistetään Prizztechin teollisuuden tietotekniikka ja Modern Factory -konsepteihin liittyvä osaaminen, niin voilà - eiköhän oteta tämä kansallisesti haltuun!

***** Matematiikan ihmeellisyyksiä, osa II *****

Televisiossa tuli aivan ihana mainos, jossa WLanCome oli keksinyt uuden naisten kasvovoiteen, joka vähensi ryppyjä tutkimusten mukaan paremmin kuin pahimman kilpailijan LumeNepon tuote. Voiteeseen tyytyväisiä naisia oli tutkimuksen mukaan seuraavasti:

                           Naisia yhteensä      Tyytyväisiä naisia      Tyytyväisyys%

WLanCome                  100                            66                              66%
LumeNepo                     40                            24                              60%

Olihan se arvattavissa, että LumeNepo veti tästä herne-maissi-paprikat nenäänsä ja päätti tehdä oman tutkimuksensa. He päättivät valita suuremman otoksen, jotta totuus tulisi julki. Tämä oli siis tilastotieteellisesti aivan oikein ja kosmetiikkayritykseltä käsittämättömän hieno veto. Yleensähän kosmetiikkatestit tehdään niin monta kertaa parinkymmenen joukko uudelleen valiten, kunnes tulos on toivottu. LumeNepon toteuttama tutkimus antoi seuraavan tuloksen:

                           Naisia yhteensä      Tyytyväisiä naisia      Tyytyväisyys%

WLanCome                  200                            180                              90%
LumeNepo                   500                            430                              86%

Näytti siis samaan aikaan tosi hyvältä ja tosi huonolta. Suurempi otoskoko toi totuuden paremmin esiin: molemmat kasvovoiteet olivatkin itse asiassa ihmevoiteita. Joo, osa lukijoista ajattelee tässä vaiheessa, että mistä näitä saa! Laittakaa minulle meiliä, niin lähetän teille pari putelia plus Cayman-saarten tilinumeroni. LumeNepon epäonneksi WLanCome oli kuitenkin edelleen parempi. Mutta ei hätää. Markkinointiosaston jannu sen keksi. Mainostetaan, että ”WLanComen ja LumeNepon tutkimuksissa on osoitettu, että naiset ovat tyytyväisempiä AlluMenen ihmevoiteeseen!”. Miten niin? Sehän hävisi molemmissa. Mutta ei siis hätää. Lasketaan molemmat tutkimukset yhteen ja saadaan seuraava tulos:

                           Naisia yhteensä      Tyytyväisiä naisia      Tyytyväisyys%

WLanCome                  300                            246                              82%
LumeNepo                   540                            454                              84%

Varmasti jokainen lukija miettii tässä kohtaa, että miten tämä on mahdollista? Onko tässä jokin laskuvirhe? Tai joku muu juju? Ei ole. Ainoa virhe tässä on se, että prosentteja ei voi summata eikä niistä voi ottaa keskiarvoja! Kuten muuten ei myöskään nopeuksia.

Turku-yhteistyölle isoa peukkua!

Selvitysmies Pentti Rauhalan erittäin ansiokas raportti Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämisestä julkaistiin tänään. Rauhala ehdottaa, että ammattikorkeakoulut muodostaisivat strategisen liittouman. TKI-toiminnan näkökulmasta tämä olisi erittäin kannatettavaa. Tärkeimpiä syitä ovat kansainvälinen merkittävyys, tutkimustoiminnan vahvistuminen ja LOURA-yhteistyö.

Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen muodostamassa liittoumassa olisi noin 12000 FTE-opiskelijaa ja yli 1000 asiantuntijaa. Olisi hienoa, jos sopisimme Turun kanssa, että jatkossa kaikki kansainvälinen tutkimustoiminta tehdään liittouman nimissä. Voisimme luoda meille yhteisen kansainvälisen brändin. Tämän kokoluokan korkeakoulu olisi houkutteleva yhteistyökumppani maailmalla.

Korkeakoulujen välinen tki-yhteistyö on tähän mennessä ollut hyvin kevyttä. Syynä tähän on pidetty korkeakoulujen tutkimusalueiden erilaisuutta. Mielestäni tämä pitää kääntää vahvuudeksi. Korkeakoulujen tutkimusalueista on varsin helposti koottavissa kokonaisuuksia, jotka ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti kiinnostavia. Esimerkkejä tällaisista kokonaisuuksista ovat hyvinvointi(teknologia), meriosaaminen, logistiikka ja energia. Nämä kokonaisuudet ovat myös Lounaisrannikko-yhteistyön (LOURA) keskiössä.

LOURAn pääteemoja ovat meriosaaminen yhdistää, energiarannikko uudistaa, innovaatiot tuottavat, tulevaisuuteen tiedolla ja lounasmeri viettelee (matkailu). SAMKin näkökulmasta korostaisin vielä vesiliiketoimintaa ja esteettömyysosaamista. Liittouma antaisi mainion boostin LOURA-yhteistyön konkretisoinnille. Selvitysmiehen sanoin ammattikorkeakoulujen tulisi alueellisina korkeakouluina painottaa TKI-toimintaansa entistä vahvemmin LOURAn tavoitteiden tukemiseen ja muodostaa niiden ympärille yhteinen kansainvälinen tutkimusohjelma.

Pentti Rauhala toteaa raportissaan, että liittoumayhteistyön kriittisiä menestystekijöitä ovat johtaminen, luottamus ja resurssit. Näitä tekijöitä tarkastellessani voin todeta, että yhteiselle menestymiselle ei ole esteitä. Eiköhän aloiteta mahdollisimman nopeasti!

Tulevissa kirjoituksissani nostan esille muutamia matematiikan ihmeellisyyksiä pitääkseni oman tieteenalani lippua korkealla. Tiedän, että se ei varmaankaan teitä lukijoita kiinnosta, mutta tuleepahan dokumentoitua netin kautta ihmiskunnan historiaan. Ymmärrän, että sinä lukijani et (välttämättä) ole teoreettisen matematiikan huippuja, mutta ymmärrätkö sinä, että olet itse asiassa yksi miljardeista sovelletun matematiikan huipuista! Olettaen, että saat esimerkiksi sinulle heitetyn pallon kiinni. Palloa heitettäessä siihen kohdistuu mm. voima, jolla se heitetään, painovoimaa, ilmanvastusta, ilman turbulenssia ja pyörimisliikettä. Jotta onnistuisit pallon kiinni ottamisessa, aivosi joutuu laskemaan käsittämättömän paljon käsittämättömän vaikeita differentiaalilaskuja. Ja teet sen vielä aika vaivattomasti. Olet siis sovelletun matematiikan guru! Teoreettisempi matematiikka voikin sitten olla vaikeampaa, vai mitä on 7 x 8 x 9?

Säästän matematiikkaan varauksella (lue: inhoten) suhtautuvien lukutaakkaa sillä, että erotan sangen, verrattain tai jopa varsin tylsät matematiikkajutut jatkossa viidellä tähdellä muusta tekstitulvasta.

*****

Olin taannoin juhlissa, johon oli kutsuttu 50 ihmistä. En tuntenut juhlissa ketään muuta henkilöä kuin kutsun esittäjän. Sanoin hänelle, että väitän että vähintään kahdella kutsutuista on sama syntymäpäivä. Kerroin myös, että voin lyödä asiasta vetoa minkä summan tahansa. Olinko tyhmä? En. En tällä kertaa. Todennäköisyys sille, että vähintään kahdella 50 kutsutusta on sama syntymäpäivä, on niinkin suuri kuin 0.97. Tuntuuko suurelta? Itse asiassa jo 30 kutsutun kohdalla suosittelisin vedonlyöntiä. Jo 23 kutsutun kohdalla todennäköisyys voittaa on suurempi kuin 50%:

(50): 0.97
(30): 0.71
(25): 0.57
(24): 0,54
(23): 0.51
(22): 0.48

Tarina ei kerro, minkä verran löimme juhlissa vetoa; eikä sitä, saanko jatkossa enää kutsua niihin kokkareihin.

Brasilia ja Hong Kong

Tällä viikolla lähetimme Brasiliaan Pernambucon alueen yliopistoihin 9-sivuisen ehdotuksemme konkreettisesta tutkimusyhteistyöstä. Kiitokset valmistelutyöstä Suvi Karirinteelle, Sirpa Sandelinille, Harri Ketamolle, Heikki Koivistolle ja Kari Laineelle. Yhteistyöehdotuksen aihealueet ovat:

1)      Solar energy

2)      Sustainable water and waste topics

3)      Computational intelligence

4)      Ice navigation

5)      Systemic model for innovation collaboration with industry

Yhteistyön fokus on yhteisten tutkimustiimien perustamisessa, tutkijavaihdossa, yhteisjulkaisuissa ja konkreettisessa yhteistyössä molempien alueiden yritysten ja yhteisöjen kanssa. Aihealueiden yhteistyömuodoista voisi mainita aurinkoenergian käyttämisen jäähdytyssovelluksissa, jäteveden käsittelyjärjestelmien arvioinnin, oppimispelien käyttämisen testaamisen alueen kouluissa, arktisen merenkulun simulaattoritietämyksen siirtämisen ja yrittäjyyden edistämismallien käyttöönottamisen.

Tulemme lähestymään vastaavanlaisella yhteistyöpaketilla myös Changzoun yliopistoa Kiinassa. Changzou sijaitsee noin 160 kilometrin päässä Shanghaista. Teemme jo yliopiston kanssa yhteistyötä opiskelijavaihdossa ja olemme järjestäneet heidän kanssaan pari yhteistä tutkijafoorumia. Nyt haluamme käynnistää konkreettisen tutkimusyhteistyön heidän kanssaan.

OKM:n ja SAMKin välisessä sopimuksessa kaudelle 2013-2016 SAMKin roolina on olla alueen innovaatiotoiminnan, yrittäjyyden ja kansainvälistymisen veturi. Brasilia- ja Kiina-operaatiomme vahvistavat tätä rooliamme. Lisäksi niillä on vahva yhteys Lounaisrannikko-yhteistyöhön (LOURA) Turun ja Uudenkaupungin kanssa.

Laskennallisen älykkyyden tutkimuksemme on vienyt meidät moneen kertaan Kiinan suuntaan. Kun olimme Jari Kynkään kanssa Zhengzoussa (jonkin verran Kiinan sisämaassa), ymmärsimme miltä amerikkalaisista tummapintaisista  koripalloilijoista tuntui 1970-luvun Suomessa. Tuntui, että kukaan ei ollut koskaan nähnyt ulkomaalaista. Täyteen ahdatuilla kaduilla päät kääntyivät meitä järjestelmällisesti meitä kohti. Kyseisellä alueella on Kiinankin mittakaavassa lyhyitä ihmisiä, joten oli varsin hauskaa kun olit pään pidempi muita. Huvittavinta oli se, kun meistä napsittiin valokuvia. Jotkut yrittivät ottaa niitä salaa, mutta jotkut taas tulivat ihan iholle. Englantia ei osannut kukaan. Sanaakaan. Eksyimme viimeisenä päivänä ja kukaan ei osannut auttaa meitä. Ei edes McDonaldsissa. Seikkailtuamme noin kahden tunnin ajan, Jari alkoi jo huolestumaan (= pelle). Mutta hätä keinot keksii. Näimme muutaman kilometrin päässä erittäin korkean sillan ja kävelimme sinne. Sieltä näimme hotellimme lähellä olevan korkean rakennuksen. Sitä kohti taas muutama kilometri ja ehdimme hotellille juuri sopivasti niin, että lentoasemalla olimme 15 minuuttia etuajassa. Turhaa hätäilyä siis.

Ensi viikolla menemme Hong Kongin operaatioanalyysin konferenssiin esittelemään tutkimustuloksiamme työvoiman hallinnan optimoinnista. Konferenssiin lähetettiin 620 julkaisuehdotusta yli 50 eri maasta, joista 316 hyväksyttiin. Pääsimme Best Paper –kisaan, jonka aiomme tietysti vähintään voittaa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun menemme Hong Kongiin. Kolme vuotta sitten saavuimme ensimmäisen kerran samaiseen konferenssihotelliin. Päätimme käydä illalla tarkistamassa konferenssitilat ja otimme konferenssin nettisivuilta tulostamamme pohjapiirustuksen mukaan. Menimme hissillä toiseen kerrokseen ja totesimme että hyvältähän tämä näyttää. Tosin luentosalien nimet vaikuttivat hieman oudoilta. Ja tarkemmin katsottuna pohjapiirustuskaan ei vastannut todellisuutta. Mutta ei hätää. Kysytäänpä respasta, missä täällä on se operaatioanalyysin konferenssi. Vastaus: ”Sorry guys, we don’t have such a conference here.” Näytimme konferenssin nettisivulta tulostamaamme paperia hänelle, johon saimme vastauksen: ”Oh that conference, that was last year”. Nyt nousi jo kylmähiki pintaan. Nimittäin lähes kaikki konferenssit, joissa käymme, pidetään vuorovuosin eri mantereilla. Huh. Äkkiä nettiin ja konferenssin nettisivu auki. Konferenssihotelli oli eri kuin silloin kun tulostimme sen! Jälkeenpäin selvisi, että hotellitiedot olivat olleet väärät yhden päivän ajan ja juuri silloin olimme ottaneet tulostuksen! No missä konferenssi sitten oli. Euroopassa? Ei. USA:ssa? Ei. Hong Kongissa? Joo. Kävelymatkan päässä? Joo. Uskomaton tuuri? Ei. Täydellisellä suunnittelulla saa aikaan täydellisen tuloksen.

Jos seuraavassa kirjoituksessani en puhu mitään Best Paper –kisan lopputuloksesta, niin lienee turhaa tulla sitä minulta kysymään!

 

Loistavia avauksia ja surkeita sähköposteja

Olin koko viime viikon kovassa kuumeessa ja siihen perään sain vielä silmätulehduksen. Tosi hyvä niin. Sain tehtyä saman verran töitä kuin normaalisti kolmen viikon aikana. Eikä tarvinnut istua palavereissa. Tulee mieleen oman ajankäytön hallinnan neljä prinsiippiä, joista kaksi viimeistä ovat:

3. Pysy erossa kokouksissa istumisista ja raporttien laadinnasta.
4. Pidä työaikana tapahtuva sosiaalinen puuhastelu kohtuullisissa rajoissa.

Kahteen ensimmäiseen voidaan palata myöhemmin.

Uskoisin, että todella monet meistä ovat helisemässä sähköpostien kanssa. Ei pelkästään niiden määrästä, mutta myös niiden laadusta johtuen. Olemmekin valmistelemassa SAMKin uutta sähköpostikulttuuria. Eniten parannettavaa löytyy mielestäni sähköpostin vastaanottaja-lokeroiden käytössä.

Sähköpostikulttuuriin on pesiytynyt ihmeellinen tapa siirtää sen avulla itselle kuuluvia töitä muille. Toinen ikävä piirre on valittaa (nimenomaan valittaa) sähköpostitse asioista ja eteen tulleista ongelmista. Mikäli saat tällaisia viestejä, pyydä lähettäjää ensin itse ehdottamaan omaa ratkaisua tai esittämään ratkaisuvaihtoehtoja.

Sähköpostilaatikot täyttyvät välitetyistä viesteistä. Tehdään muille palvelus, eikä yritetä toimia organisaation tietotoimistona. Meistä itsestämme voi tuntua, että teemme vastaanottajille palveluksen, mutta näin se ei kyllä ole. Helpottakaamme muiden tuskaa – ei välitetä viestejä eteenpäin. Tarkkaan ottaen meidän ei pitäisi välittää viestejä lainkaan, koska viesti oli alun perin tarkoitettu vain vastaanottajille. Viestin lähettäjä antaa luvan, jos haluaa viestiään välitettävän muille.

Seuraavan kerran kun näpyttelet viestiä, niin katso ympärillesi. Näetkö puhelimen tai onko työhuoneessasi ovi, joka johtaa käytävään? Voisitko hoitaa asian puhelimitse tai tekstiviestillä tai voisitko jopa vierailla hänen työhuoneessaan?

Jatkan aiemmin mainitsemallani vaarallisella linjalla ja nostan kirjoituksissani esille henkilöstömme onnistumisia. Olen äärimmäisen mielissäni siitä, että asiantuntijamme ovat laajalla rintamalla käynnistäneet uusia mielenkiintoisia yritysprojekteja. Eila Minkkinen, Yki Myntti ja heidän opiskelijansa auttavat satakuntalaisia yrityksiä Saksan markkinoille etabloitumisessa. Nuoret tutkijamme, Nico Kyngäs ja Juho Salli ovat aloittamassa Alma Media -konsernin monikanavajakelun palvelurakenteiden kehittämistä ja jakelutoiminnan optimointia. Automaatio-osaajamme Hannu Asmala ja Timo Suvela yhdessä opiskelijamme Mikko Korhosen kanssa kehittävät HK Ruokatalon siipikarjan tuotantolinjoja.

Tuotantolinjan automatisoinnin kehittämisestä palautuu mieleen Satakunnan ammattikorkeakoulussa vuosituhannen alkupuolella toiminut automaation tutkimuskeskus, joka omalla panoksellaan tuki Ulvilan seudulle syntynyttä automaatiokeskittymää. Keskittymä muodostuu nykyään noin 35 yrityksestä, jotka työllistävät noin 1000 henkeä. Näillä yrityksillä on merkittävää osaajapulaa automaatioalan insinööreistä. SAMKissa tuleekin käynnistää keskustelu automaation tutkimus- ja osaamiskeskittymän henkiin herättämisestä.

Edellisessä kirjoituksessani otin esimerkin jääkiekosta, vaikka olenkin viime aikoina yrittänyt minimoida jääkiekon seuraamista. Tasan kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun SAMK teki ensimmäisen yhteistyösopimuksen Ässien kanssa. Sen allekirjoitti Juhani Tamminen. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Ässät muistaakseni hävisi 13 ottelua peräkkäin. Vuoden päästä allekirjoitettiin uusi sopimus. Tamminen erosi siitä  viikon päästä. Lukon kanssa tehtiin ensimmäinen sopimus kuusi vuotta sitten. Toimitusjohtaja ja/tai päävalmentaja ovat sen jälkeen vaihtuneet aika monta kertaa.

Televisiota katsellessani eksyin vahingossa UrhoTV:n kanavalle, jossa Saipa-Kalpa ottelun kommentaattorina oli eräs suomalainen maalivahtilegenda. Ottelu oli juuri päättynyt Kalpalle 3-0 ja toimittaja kysyi häneltä, mihin ottelu ratkesi. Vastaus oli ”Kyllä se kolmanteen erään ratkesi”. Toimittaja oli hetken hiljaa ja niinpä: ”Kalpa teki kolme maalia ja Saipa ei yhtään”. Jäätävää syväanalyysia. Päätin taas pitää taukoa jääkiekon seuraamisessa.

Tekijät esiin ja keskinkertaisuus kunniaan

SAMKin uuden organisoitumisen lanseeraustilaisuudessa esittelin uusien tutkimus- ja osaamiskeskittymiemme avainhenkilöitä. Näytin myös keskittymissä työskentelevien tutkijoiden nimiä. Tiesin ja tiedän, että tämä on aina vaarallista. Siis jonkun nimen esiin nostaminen ja jonkun toisen ei. Jatkan vaarallisella linjalla ja nostan kirjoituksissani esille henkilöstömme onnistumisia.

Aloitan Heli Lammisesta, Soteekki-toimintaympäristömme vetäjästä. Helillä on ollut merkittävä rooli ainutlaatuisen konseptin rakentamisessa. Soteekki tarjoaa asiakkaillemme laadukkaita hyvinvointipalveluja opiskelijatyönä asiantuntijaopettajien ohjauksessa. Oletko koskaan miettinyt, kuka toteuttaisi sinulle hyvinvoinnin ympärille rakennetut lastenkutsut, keneltä saisit apua sairaalasta kotiutuvalle, kuka antaisi väliaikaista ja lyhytkestoista apua omaisesi hoitoon tai kuka hoitaisi yrityksenne henkilöstön kuntoa? Ota yhteyttä Soteekkiin (www.samk.fi/soteekki).

Jatkan Jalo Porkkalalla. Jalo on herättänyt henkiin historiallisia valokuvauksen vedostusmenetelmiä ja yhdistänyt niitä nykypäivän digitaalitekniikkaan. Tuloksena on huikeita taidevalokuvia. Jalon kirjoittama teos, Köyhä dagerrotyyppi, on ensimmäinen suomenkielinen vaihtoehtoisia vedostusmenetelmiä käsittelevä kirja, ja samalla ensimmäinen aihetta käsittelevä tutkimus Suomessa. Kannattaa käydä ihastelemassa: vedos.samk.fi.

Lopetan (tällä kertaa) Sirpa Sandeliniin. Opetus ja kulttuuriministeriön papereissa SAMK on alueen innovaatiojärjestelmän keskeinen toimija, kansainvälistäjä ja yrittäjyyden edistäjä. Sirpa toteuttaa juuri tätä tehtävää erittäin aktiivisesti niin Turku-Uusikaupunki-Rauma-Pori akselilla kuin esimerkiksi Saksa-Kiina-Brasilia akselilla.

Ovatko Heli, Jalo ja Sirpa huippuja vai keskinkertaisuuksia? Ovatko huiput ennemminkin harvardilaisia ja oxfordilaisia? Onko meidät samkilaiset ja yleisesti ottaen suomalaiset kiinnitetty keskinkertaisiksi? Suomihan on keskinkertaisuuden hallitseva maailmanmestari. Voitamme kaikki kansainväliset kisat, joissa mitataan keskinkertaisuutta, esimerkkinä vaikkapa Pisa-vertailu. Vastaavasti kun mitataan huippuja, valumme keskikastiin.

Pekka Seppänen kirjoitti lähes kolme vuotta sitten Talouselämään hienon jutun keskinkertaisuudesta. Suomessa erilaisuus ei ole suosiossa. Sen sijaan tasapäistäminen on. Kaikkein epäsuosituinta erilaisuutta on paremmuus. Seppänen kuvaa asiaa seuraavasti: Kun suomalaiseen joukkueeseen tulee taitava maalintekijä tai suomalaiselle työpaikalle alansa huippu, luulisi että koko porukka hihkuisi innosta. Joukkuehan saa mahdollisuuden menestyä paremmin, ja kaikki joukkueen jäsenet hyötyvät. Ei se vain ole niin. Työpaikan uusi maalintekijä uhkaa entisten maalintekijöiden ja luottopelaajien asemaa. Osa jopa toivoo maalintekijän epäonnistuvan. Pahimmassa tapauksessa häntä aletaan kiusata, jotta hän ymmärtäisi ryhtyä sellaiseksi kuin muutkin, keskinkertaiseksi.

Jo matemaattisen määritelmän mukaan valtaosa meistä on keskinkertaisia. Jos huippuja on 1%, niin meitä keskinkertaisuuksia on sitten noin 98%. Huiput saisivat olla kiitollisia keskinkertaisuuksille. Ilman heitä ei olisi huippuja. Seppänen muistutti, että jääkiekon Suomen mestaruuden 2010 voittanut TPS on todistus siitä, että monesti keskinkertaisuus riittää hyvin. TPS oli runkosarjan keskinkertaisin joukkue. Se voitti ja hävisi kauden aikana yhtä monta ottelua, ja teki tasan yhtä monta maalia kuin päästi. Pudotuspeleissä TPS oli kuitenkin ylivoimainen.

Keskinkertaiset taidot ja yritteliäs asenne ovat siis parempi yhdistelmä kuin ylivertaiset taidot ja keskinkertainen asenne. Minkälainen asenne meillä on omaan työhömme?