VastuuTontut ja SyntiPukit

Kiitokset sähköpostilla saamaani palautteeseen. Toisesta päästä löytyy: ”Jaksoin lukea ensimmäisestä kirjoituksesta puolitoista kappaletta. Todella tylsää.” ja toisesta päästä: ”SAMKin sisällä on kehittymässä ennen mahdottomaksi luultu laji, kommunikoiva johto. Loistavaa!”. Eli kannattaa sekä lopettaa että jatkaa. Täytän molempien toiveet eli jatkan kirjoittamista, mutta lopetan aina hetkeksi kahden kirjoituksen välissä.

Nyt kun joulu on lähestymässä, on aika tutkailla TKI&Y:n vastuutonttuja (parin vuoden päästä toiselta nimeltään syntipukkeja). Tutkimus- ja osaamiskeskittymien (Research and Competence Centers) vetäjiksi (Head of the R&CC) on valittu seuraavat henkilöt:

- Energia ++ : Suvi Karirinne (Sirpa Sandelin)
- Esteettömyys : Kati Karinharju
- Hyvinvointiteknologia : Sari Merilampi (Andrew Sirkka)
- Laskennallinen älykkyys : Cimmo Nurmi

Suvi on tällä hetkellä lainassa Prizztechissä ja tekee meillä töitä 20%:sti. Sirpa avustaa vetäjän tehtävissä, kunnes Suvi tulee takaisin. Sirpa toimii myös Lounaisrannikko-yhteistyön (Loura) vastuuhenkilönä. Andrew hoitaa hyvinvointiteknologian vetäjän tehtäviä, kunnes Sari palaa äitiyslomalta. Valituilla henkilöillä on vahvaa osaamista kyseisellä tutkimusalueella ja lisäksi näyttöä kansainvälisestä yhteistyöstä. Olen erittäin tyytyväinen näihin valintoihin. Paitsi en tietenkään itse itseni valintaan. Tutkimus- ja osaamiskeskittymien (TOK?) vetäjien kanssa luodaan kolmivuotinen suunnitelma, joka vie meidät tunnustettuun kansalliseen mitalisijoitukseen sekä tunnistettuun kansainväliseen merkittävyyteen. Vetäjät saavat käyttöönsä huomattavan määrän euroja henkilöstön resursointiin, infrastruktuurin kehittämiseen ja muihin TOK:n kuluihin. He ovat ”suvereenisti” vastuussa TOK:n toiminnasta.

Sisäisessä haussa TKI- ja yrityspalvelujen päälliköiksi on valittu seuraavat henkilöt:

- Tutkimuspäällikkö : Anne Kärki
- Yrittäjyyspäällikkö : Teppo Lundell
- Myyntipäällikkö : Pia Lamminen

Anne vastaa hanketoiminnasta, julkaisutoiminnasta ja tki-rahoituksen kehittämisestä. Tepon vastuulla on opiskelijayritysyhteistyö (Apparaatti, Soteekki), Yrityskiihdyttämö, perheyrittäjyysverkosto ja yleisesti innovaatiotoiminta. Pian vastuualueena on osaamisen ja koulutuksen myynti ja asiakkuuksiemme kehittäminen. Anne, Teppo ja Pia muodostavat kukin itselleen tiimin, johon kutsutaan jokaiselta osaamisalueelta kaksi henkilöä. He saavat TOK:n vetäjien tapaan käyttöönsä euroja henkilöstön resursointiin, infrastruktuurin kehittämiseen ja muihin oman vastuualueensa kuluihin.

Mandaatti on nyt kyseisille henkilöille annettu. Ei rahaa ilman vastuuta: kaikkien edellä mainittujen henkilöiden on uuden ammattikorkeakoulun rahoitusmallin mukaisesti tehtävä tulosta osakeyhtiöllemme.

SAMKilaisille: Ilmoittautukaa vastuuhenkilöille mukaan toimintaan ja toiminnan kehittämiseen. Ja elinkeinoelämän edustajille: Käyttäkää heitä ja meitä oman liiketoimintanne kehittämiseen.

Lopuksi ärsyttävästä C-kirjaimesta. Yritin tosissani pelata tennistä 1970-luvulla(kin), jolloin suosikkipelaajiani olivat mm. Paul Newcombe, Jimmy Connors ja tietysti John McEnroe. He olivat myös Markon ja Kallen suosikkeja. En muista, kuka meistä keksi, että näillä Grand Slam -mestareilla oli temperamentin lisäksi yhteistä sukunimessä oleva c-kirjain. Markon muistan ehdottaneen, että osallistutaan seuraaviin tenniskilpailuihin etunimillä Marco, Calle ja Cimmo. Näin tehtiin. Toimiko yläkierteinen yhden käden rystylyönti tämän seurauksena paremmin, sitä tarina ei (onneksi) kerro. Nimi jäi kuitenkin käyttöön, kunnes jossain vaiheessa taas unohtui. Vakuutusmatemaatikkona kymmenen vuotta myöhemmin C-kirjain "virallistui", kun samalla työpaikalla oli toinen Kimmo Nurmi ja postit menivät usein sekaisin. Asia sinetöityi, kun sain elämäni ensimmäisen rakkauskirjeen. Tai siis luulin saaneeni. Sehän oli tietysti Kimmolle :(

En vielä tiedä, mistä kaikesta seuraavaksi kirjoitan, mutta ainakin haastavista esimiestilanteista ja ehkä asteekeista ja inkoista.

SAMKin joukkoälyä ja innovatiivisuutta metsästämässä

Tämän blogin ensimmäisessä kirjoituksessa viittasin Darwinin populaatio-käsitteeseen. Luonnossa populaatioon liittyy vahvasti joukkoäly. Mehiläiset, linnut, kalat ja muurahaiset eivät yksinään ole älykkäitä, mutta joukkona hyvinkin älykkäitä. Kalaparven dynaaminen liike on seurausta siitä, että yksittäiset kalat noudattavat kolmea yksinkertaista sääntöä. Muurahaiset löytävät lyhimmän reitin pesältä ruuan luo, kun yksittäiset muurahaiset erittävät kulkutielleen feromonia.

Okei, viittaanko nyt siis siihen, että

- SAMKilaiset ovat yksinään (lähes) yhtä älykkäitä kuin muurahaiset

- Laatukäsikirja pitää korvata kolmella yksinkertaisella säännöllä (hmmm…)

- SAMKin pitää investoida kosmetiikkatuotteisiin, jotka sisältävät feremonia (ja Axe sponsoriksi).

En. Välttämättä. Vaan siihen, että yhdessä tekemällä saadaan parempaa tulosta kuin jokainen yksinään. Haluan kuitenkin jo toisen kerran korostaa sitä, että vahvat ja innovatiiviset yksilöt ovat organisaatiolle äärimmäisen tärkeitä.

Professori Pauli Juutin mukaan innovatiivisuus ja luovuus sekoitetaan usein toisiinsa. Luovuudella tarkoitetaan uusien ajatusten tuottamista. Innovatiivisuudella tarkoitetaan sitä, että uusista ajatuksista tehdään käyttökelpoisia! Uusia tai parempia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja. Joo hienoa, mutta miten saamme lisättyä innovatiivisuutta SAMKissa?

Juutin tutkimusten mukaan henkilöstöjohtamisen ja innovatiivisuuden välillä on selkeä korrelaatio. Avainasioita ovat kehittämiskeskeinen osaamisen johtaminen, asiakaskeskeisyys ja oikeudenmukaisuus. Lisäksi tutkimuksista kävi erittäin hyvin ilmi, että valvontapainotteisella henkilöstöjohtamisella ei ole yhteyttä sen paremmin johtamisella saavutettuihin tuloksiin kuin organisaation innovatiivisuuteenkaan. Kysytäänpä nyt sitten uudestaan, että miten saamme lisättyä innovatiivisuutta SAMKissa? Vastaus: henkilöstöjohtamiseen panostamalla.

Nyt sitten joukkoälyllistä, innovatiivista ja palkitsevaa TKI&Y-työtä kohti.

1) Saat hyvinkin vapaat kädet toimia sekä yksin että yhdessä muiden kanssa

2) Me johtajat olemme jo aloittaneet (ylimääräisten) valvontakameroiden poistamisen

3) Keskustellaan entistä enemmän työhön(kin) liittyvistä asioista keskenämme.

Seuraavassa kirjoituksessani TKI&Y:n henkilövalinnoista ja henkilöiden vastuualueista. Kerron myös rahallisista panostuksista ja tulevista toimenpiteistä. Sekä siitä ärsyttävästä C-kirjaimesta.

SAMK on täynnä hyviä nykyisiä ja tulevia valintoja

No niin, jatketaan eilisestä, paitsi että mennään suoraan asiaan. Mitä valintoja TKI&Y:ssä on jo tehty ja miksi.

Tutkimuksessa panostamme neljän kärkeen, joissa meidät on jo kansallisesti/kansainvälisesti tunnistettu ja tunnustettu. Perustamme neljä tutkimus- ja osaamiskeskittymää (Research and Competence Centers):

-          Energia ++
-          Esteettömyys
-          Hyvinvointiteknologia
-          Laskennallinen älykkyys.

Energian plussat kuvaavat tutkimusalueen monipuolista linkittymistä esimerkiksi rakentamiseen, konetekniikkaan, puhtaaseen veteen ja kierrätykseen. Esteettömyydessä haluamme olla alueemme tunnustettu asiamies. Ihmisen rakentaman ympäristön koko yhdyskuntaprosessin kestävä kehitys edellyttää ratkaisumalleja ihmisen koko elinkaaren kattavaan esteettömään elämään.

Hyvinvointiteknologiassa meitä kiinnostaa erityisesti tunnisteteknologian, peliteknologian ja hyvinvoinnin rajapinnat esimerkkinä muistisairauksien ehkäiseminen. Laskennallisessa älykkyydessä tutkimuskohteitamme ovat työvoiman hallinnan optimointi, logistinen optimointi, tuotantolinjojen optimointi ja ammattilaisliigojen sarjaohjelmien optimointi.

Tutkimus- ja osaamiskeskittymiemme sloganiksi lanseerataan ”Impossible is Nothing”.

Samalla kun kehitämme neljän kärkeä, panostamme myös muuhun tutkimukseen. Uusia avauksia pitää saada käyntiin alueilla, joilla merkittävää tutkimustoimintaa ei toistaiseksi ole. Erityisesti tämä koskee OKM:n kanssa sovittuja painoaloja, joista tärkeimpänä meriklusteri.

Opiskelijayritysyhteistyössä ja opiskelijayrittäjyydessä jatkamme vahvojen brändiemme kehittämistä: Apparaatti, Soteekki ja Yrityskiihdyttämö tulevat jatkossa tekemään tiivistä yhteistyötä, joka laajentaa niiden asiakaskuntaa entisestään. Tulemme myös vahvistamaan niiden kansallista näkyvyyttä. Yrittäjyys tulee näkymään merkittävästi TKI&Y:n strategisissa valinnoissa. Hyvänä esimerkkinä tästä on perheyrittäjyyden ja perheyrittäjyysverkoston kehittäminen. Henkilökunnan osa-aikainen yrittäjyys ymmärretään kustannustehokkaana oman osaamisen kehittämisenä ja hyvänä vaihtoehtona SAMKin kustantamalle koulutukselle.

Osaamisen ja koulutuksen myynnin strategiset valinnat voi kiteyttää yhteen lauseeseen: ”Kaikki osaaminen myyntiin”. Meiltä löytyy erittäin paljon osaamista, jota alueemme yritykset voivat hyödyntää. Tulemme tekemään yritysten kanssa laajoja kumppanuussopimuksia, jotka käynnistetään yrityksen osaamiskartoituksilla. Tarjoamme yritysten käyttöön kaikki työkalumme: tutkimustoiminnan, hankeyhteistyön, opiskelijayritysyhteistyön, hitaan rekrytoinnin (harjoittelu ja opinnäytetyö), nopean rekrytoinnin, henkilöstön tutkintokouluttautumisen ja kohdennetun yrityskoulutuksen.

Seuraavassa kirjoituksessani metsästämme SAMKin joukkoälyä ja innovatiivisuutta.

Ai niin, monet ovat ehkä pohtineet, mistä tuo Nurmen ärsyttävä pelleily tuon C-kirjaimen kanssa on saanut alkunsa. Se sai alkunsa tenniskilpailuista 1970-luvulla. Ehkäpä palaan tähän aiheeseen tulevissa kirjoituksissani, jos/kun se alkaa liikaa ärsyttämään.

(C)immo

Lamarck, Darwin ja SAMK

Okei, joo tiedän. Pitääks sen Nurmenkin alkaa kirjoittamaan blogia. Eiks se vois aikaas käyttää johonkin hyödyllisempään. Ei voisi. Pidän toimitusjohtajan blogikirjoittelua esimerkillisenä avoimuuden osoituksena ja osakeyhtiömme toiminnan kehittämistä tukevana toimenpiteenä. Haluan jatkaa samaa linjaa. Toivon, että kirjoitukseni tulevat edistämään kahta tärkeää asiaa, joita haluan ja haluamme vaalia yhteisössämme: oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Ai niin, miks tuo blogin otsikko on ”Lentopeliä ja läpisyöttöjä”. No jos kerran otetaan mallia toimarilta, niin tehdään se sitten kunnolla. Juhan blogin otsikko ”Toimarin loki” kertoo meren olevan hänen sydäntään lähellä; oma otsikkoni kai sitten kertoo, että jos yhden käden yläkierrerysty ei ole niitä parhaimpia aseita, niin sitten on pakko lähteä syötöstä verkolle ja ratkaista piste lentolyönnillä. Samaa filosofiaa toivon voivani ja toivon voivamme toteuttaa myös SAMKin tutkimuksessa, innovaatiotoiminnassa ja yrityspalveluissa: ei jäädä taustalle säätämään, vaan pidetään liike koko ajan eteenpäin, otetaan hallittuja riskejä, poimitaan pisteet kotiin verkolla ja lopuksi kätellään ja kiitetään pelikaveria, kun taululla on lukemat 7-6, 6-3.

Hallittu riskinotto aloitetaan valintoja tekemällä. Jean-Babtiste Lamarck oli evoluutioteorian kanta-isä. Hän esitteli jo vuonna 1801 ajatuksensa sopeutumisesta: Eliöt hankkivat elämänsä aikana yhä paremman sopeutumisen olosuhteisiinsa, ja tämä periytyy sitten jälkeläisille. Näin eliöiden sopeutuneisuus paranisi jatkuvasti. Charles Darwin oli evoluutioteorian isä, joka julkaisi vuonna 1859 maailman kuuluisimpiin kuuluvan teoksen “Lajien synty”. Hänen ajatuksensa perustui luonnossa tapahtuvaan muunteluun: Parhaiten sopeutuvat muunnokset säilyvän parhaiten elossa, ja saavat näin eniten jälkeläisiä, minkä seurauksena eliöt vähitellen tulevat sopeutuneemmiksi. Darwin siis oivalsi valinnan ratkaisevan tärkeän merkityksen.

Okei, myönnän, jonkin verran kaukaa haettu, mutta on siinä jotain. Mekään emme pärjää sopeutumalla, vaan meidän pitää tehdä valintoja. Tunnetusti meidän kannattaa omilla valinnoillamme tehdä itsellemme tulevaisuus ennen kuin joku muu tekee sen meille. Toinen merkittävä ero Lamarckin ja Darwinin ajatusten välillä (joo, sorry, vieläkin tämä jatkuu) oli se, että Lamarckin teoriassa evoluution yksikkönä on yksilö, kun taas Darwinin teoriassa se on populaatio. Yhdessä tekemällä saadaan parempaa tulosta kuin jokainen yksinään. Vahvat yksilöt ovat kuitenkin koko populaatiolle äärimmäisen tärkeitä.

Yksi Lamarckin ajatus sopii meille paremmin kuin Darwinin: Lamarck ajatteli eliöillä olevan erityisen tarpeen kehittyä, kun taas Darwinin teoriassa eliöillä ei ole taipumusta kehittyä yhä paremmin ympäristöön sopeutuneiksi. No joo, molemmissa on puolensa ja puolensa. Ne, jotka minut hyvin tuntevat, tietävät, että molemmat ovat lähellä omaa ideologiaani: 1) jos joku haluaa kehittyä, annetaan hänelle kaikki tuki siihen ja 2) ympäristöön (sääntöihin) ei pidä sopeutua, jos se haittaa sekä omaa että populaation (organisaation) kehittymistä.

Selvä, nyt loppuu tämä jauhaminen ja mennään asiaan, mutta vasta huomenna, kun kirjoitukseni jatkuu. Elokuva-alalla toimineena osaan jättää kiinnostuksen kytemään. Tai sitten en. Ehkäpä parempi olisi sanoa kuten Eurosportin selostaja: ”Next we have a commercial break, but please don’t go away”. Voisit myös harkita sähköpostiosoitteesi kirjoittamista näköiskuvani alla olevaan lokeroon, niin saisit automaattisesti tiedon uudesta kirjoituksestani.

PS. Kommentit nyt ja jatkossa erittäin tervetulleita, jollei pakollisia.